Maastavetoa

Maastavetoa

lauantai 28. joulukuuta 2013

Skandaali: Kohubloggari jätti bloginsa heitteille! Lue paljastukset ja kuumimmat juonenkäänteet tästä!

Ha. Menit lankaan. Ei täällä tapahdu mitään mielenkiintoista!
Blogi-rukkani on vain jäänyt hieman heitteille! Tämä ei suinkaan johdu siitä, että minulta olisi lätistävä loppunut kesken, ei suinkaan! Kyllähän tässä olisi ollut kaikenlaista jorinaa ja natinaa, mutta olen yksinkertaisesti ollut niin kiireinen, etten ole ehtinyt tähän koneelle näppäilemään mietteitäni kaksisormijärjestelmällä. Töissä on painettu kiireisintä sesonkiaikaa ja huomenna on muutto. Kääk. Ohessa sitten treenit, joulu ja kaikenlaista muuta mukavaa ja ei niin mukavaa härdelliä.


Suurin tulevan kisalookini innoittaja! Less is not more. More is more! Pieni kuusi - paljon kilkettä! .
Kuitenkin. Joulu oli ja meni. Huomasitko?  Omaani liittyi pientä asiaankuuluvaa draamaa, kun läheinen joutui sairaalaan viime viikonloppuna. Saimme kuitenkin vietettyä ydinporukalla oikein tunnelmallista joulua olosuhteista huolimatta. Ja kun siskoni on paikalla, saa ihan varmasti kiljua naurusta, oli sitten mieli miten apea tahansa. Puhumme hänen kohdallaan monesti -ismeistä. Hän kun usein keksii aivan omia versioita sanonnoista (tahattomasti) ja ajattelee asioita muutenkin hieman out of the box. Kaikella rakkaudella. Vai miltä kuulostaa sanonta: "Älä lyö mun sanoja sun pussiin" ? Tai oletko koskaan nähnyt safaani-lintua?

Siskon sijaan sylissä iloinen Pukin pikku-apuri.
En olisi yhtään ihmetellyt, jos joku olisi tullut joulunaikaan silittelemään vatsaa ja kysymään, milloin laskettu aika koittaa. Maanantaina olin vielä näkevinäni hieman vatsalihasten kuultoa tuolta rasvan alta, mutta ilmeisesti joku joulunajan mystinen taika muutti vatsan samaan muotoon, kuin joulukuusen koristepallot.

Aatonaatto.


Nighmare after christmas.
Ai miksi könötän aina näin? No ei ne vatsalihakset nyt muuten herran tähden näy!
Kyllä. Jouluna tuli syötyä. Paljon. Ähkyä käskettiin välttää, mutta se iski salakavalasti! Bataattilaatikkoa, perunalaatikkoa, saaristolaisleipää... Kyllä muuten upposi hiilihydraattia ihan kiitettävästi. Ja vähän sitä makeaakin, kuten äidin tekemää pavlovaa. Slurps!

Herkkuja.
Joulu tuli hyvään saumaan. Paino junnaili ja hiilihydraatit olivat vähissä hyvän tovin. Alkoi tulla himoja. Voita olisi voinut syödä suoraan purkista ja mielessä laukkasivat leipäviipaleet. Nyt on taas olo tasoittunut, eikä tee mieli makeaa tai rasvaista. Ja paino humpsahti alaspäin! Työliivi olikin töihin mennessä löysä, vaikka ruokaa tuli ahdettua kaksin käsin. Koneiston sai mukavasti pyörimään.

Lahjavuori oli jälleen melkoinen. Kisakengät ja kaksi hajuvettä lämmittivät mieltä erityisen paljon.Vaikkakin kengät taitavat olla uuden säännöksen myötä käyttökelvottomat. Biancaneven sivuilla ilmoitettu platformin korkeudeksi 8mm, mikä on sallittu kilpailuissa. Kuitenkin paksuin kohta menee reilusti yli sentin. Hmpf. Ihanat ovat jalassa joka tapauksessa ja näillä harjoittelen nyt ahkerasti poseerauksia. Kesällä hankin tarpeen mukaan uudet, vaikka koluamalla ulkomaalaiset nettipuljut. Mutta edes jonkinlainen platform on oltava, se maksimaalinen sentti! Ja remelit nilkassa!


Pukki vihjaili, että haisen pahalta?

Treenit hoituivat jouluna normaalisti. Aatonaattona kävin tekemässä jalkatreenin ja harjoittelemassa poseerauksia, aattona kävimme n. 8km mittaisella kevyellä PK-hölkällä äitin ja siskoni kanssa ja tein muutamat mäkivedot ja spurtit. Joulupäivänä treenivuorossa oli rinta ja hauis ja Tapanina olikin aika levätä ja keskittyä pakkaamiseen. Ja sille tielle onkin jääty. Lepoa treenistä ja pakkaamista. Ja siivoamista. Yök. Ja toki töitä. Siinä kun yrittää vielä lenkitellä koiran, treenata, tehdä eväät ja viettää kurinalaista atleettielämää ilman kataboliaa niin yritys hyvä 10. Toteutus ontuva 0. Voi räkä.


Koipireisiä prässissä.
Heiluta sun joulukinkkua.
Tämä viikko on ollut sikäli mullistava (aika mahtipontinen sana) että nyt tuli vastaan ensimmäiset vastoinkäymiset, jotka ovat horjuttaneet pinkkiä ja pörröistä fitness-elämääni. Eikä varmasti jää viimeiseksi vastoinkäymiseksi, luulen ma. Mielipahaa, kiirettä ja aikataulut, joihin on todella vaikea sovittaa kaikki mahdollinen treeneistä lähtien. Sekös vasta onkin vetänyt mielen maahan ja peilistä näkyy heti jotenkin ryhdittömämpi ja kuntoonsa tyytymätön, mutrusuinen treenailija. Kieriskeltyäni "hetken" (n. 14h ja 23min) itsesäälissä, päätin nostaa leuan pystyyn ja jättää kiukuttelut sikseen. Itseasiassa päätin tämän n. 1min ja 20 sekuntia sitten.
On vain muistettava, miksi tätä hommaa tekee. Treenaan siksi, että se tuo elämään sisältöä, on mahtavaa, motivoivaa, haluan hyvään kuntoon. En treenaa siksi, että joutuisin potemaan huonoa omaatuntoa, tuntemaan alemmuutta tai siksi, että saisin itseni uuvutettua burn outin partaalle. Nyt on poikkeustila päällä ja kisoihin on vielä rutkasti aikaa. Yksi väliinjäänyt jalkatreeni tai unohtunut valkuainen ei tässä vielä maata mullista. Sitä vain on itselleen helposti niin armoton.
Nyt on  keskityttävä viemään tämä muutto- ja työkiirerumba onnistuneesti maaliin. Kyllä hommat järjestyvät! Ja kyse on vain muutamista päivistä, hyvänen aika!

Hallittua kaaosta. Kerrankin tarkoituksella!
Punttipenan mielipahamutru.

Nyt olen käyttänyt arvokasta pakkausaikaa n. 30min. Tämähän olisi minusta huomattavasti tärkeämpää ja mielenkiintoisempaa tämä blogin kirjoittelu ja pakarakuvien ottaminen! Mutta ei auta kuin ottaa rätti kovettuneeseen punttikouraan ja alkaa heilutella. Aamulla se on menoa ja tämänhetkinen kotikolo näyttää  toistaiseksi aika kaoottiselta. Taikuri yllättyi itsekin! No ei yllättynyt. Nyt siis lähden kolaamaan vaatteet pois surullisenkuuluisasta vaatehuoneestani. Sellaista ei uudesta kodista löydy. Auts. Mihin minä nyt kannan kaikki likaiset astiat ja työpaperit piiloon, kun vieraat tulevat???







4 kommenttia:

  1. moi punttipena! mun lapset laittaa kaiken, siis KAIKEN, ne likaset vaatteetkin, vaatehuoneessa säilössä olevien ikean jättisuurien kattolamppuvarjostimien alle. testaa sitä tekniikkaa kun hätä iskee käteen?
    ja joo, joulun vapaasyönti venyi kahteen vapaasyöntiin ja olin ihan örh ja röyh ja yök. mutta olipahan kiva palata normiarkeen (ps mä oon aina haaveillu samasta duunista kun sä. siis tossa valtion monopolissa. älä kysy miks. XD en tiedä. )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei erittäin hyvä idea! Harmi, että minulla ei ole enää ollenkaan vaatehuonetta, niin en voi hyödyntää tätä keksintöä. Hmm!!
      Ja yksi tai kaksi vapaasyöntiä, onko se niin justiinsa. ;) Nyt palattu jo takaisin ruotuun, niin eihän se ole mithän!

      Poista
  2. Kyl mä luulen että noi kengät on just passelit kisoihin! Tuskin kato Biancaneve uskaltaisi niitä muuten mainostaa kisohin sopivina, ovat varmaan kysyneet tuosta mallista joltain IFBB Suomi-taholta. Mutta platform ja narut nilkan ympäri on kyllä ihan must! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan parasta! Ehkä varalle hankin jotkut vähän matalammat kengät ihan varmuuden vuoksi! Ei kai kenkiä edes voi olla liikaa. ;)

      Poista