Maastavetoa

Maastavetoa

tiistai 26. marraskuuta 2013

Asian ytimessä: Bikineitä ja pakaraa!

Minulle on nälvitty, että tulen näkemään vielä lukuisia painajaisia siitä, että pakaroissa ei ole rasvan alla yhtään lihasta ja dieetin jälkeen kapuan lavalle laattamaisen lättäpyllyn kanssa (pahin pelko ja murhe numero 1). Olen myös nähnyt monta unta, jossa olen unohtanut kokonaan dieetata ja kömpinyt lavalle pehmeänä kuin pulla ja valkoisena, jopa hieman sinertävänä, kuin marinoimaton broileri. Kerran kisoissa piti myös esittää vapaaohjelma. En ollut valmistellut mitään, joten kokkasin bikinit päällä tuomaristolle, joka koostui kouluni opettajista. Sen tyyppistä. Jos näin 10kk ennen kilpailuja on jo tällaista, mitä se on viimeisinä kuukausina tai viikkoina?  Oivoi...

Pallosta mallia! Älä tule lättäkankku, tule pyöree kankku!
Viime yönä näin jälleen näitä karmivia fitness-painajaisia. Rankkaa!! Olen pyöritellyt kovasti mielessä bikinien väriä ja päälimmäisenä jäi mieleen se, että unessa minulla oli aivan järkyttävät, vihreät leopardikuvioiset bikinit, joissa oli kultaiset koristelut. Öh... Kiitos vain alitajunta, mutta taidan jättää tämän huippuidean käyttämättä kuitenkin. Värivaihtoehtoja, malleja, kuoseja... Kaikkea on niin paljon! Vaikea päättää, mikä on suosikki! Turkoosi on kaunis väri, näyttävä ja raikas. Kuitenkin turkoosia on varmaan yli puolella kilpailijoista. Keltainen sopii paremmin tummahiuksisille. Pinkki olisi upea, mutta tuntuu jotenkin tylsältä valinnalta. Tummansininen olisi klassinen ja tyylikäs, mutta onko se tarpeeksi näyttävä? Vihreä olisi näyttävä, raikas ja ei vielä niin käytetty. Hmm! Vaikea paikka! Limenvihreä on saanut toistaiseksi aika paljon kannatusta. Mitä mieltä sinä olet? Nyt äänestystä pystyyn! Hyväksyttävä vaihtoehto ei sitten ole mikään sinapinruskea!!
Se on ainakin selvä, että kimallusta tulee ja PALJON!




Kuvat: fitmessprodirect.com
Viime viikko loppui perjantaina jalkapäivään ja jatkui eilen jalkapäivällä. Monipuolista, eikö totta! Tärkeintä lihasryhmää, eli perää ei voi liikaa treenata! Ohjelmassa oli eilen kyykkyä, penkille nousua, askelkyykkyä ja jalannostoa, prässiä, pakarapotkua, reiden ojennusta... Ekstrana tein lantionnostoa, 3 x 10 95kg. Suosikkiliike ja huippupolte pakaraan ja takareisiin. Ugh! Tänään tuntuu siltä, että on tullut tehtyä. Tuolin ja kankun väliin olisi mukava laittaa esimerkiksi uimarengas. Auts! Kai kaikki uskoisivat, että hei kyllä mä oon vaan treenannut ja siis URHEILIJA enkä mikään peräpukamista kärsivä pulimamma!
Perjantaina kyykkäsin 80kg, mikä on näille mummopolville huipputulos. Eivätkä edes ärtyneet erityisesti. Ensi kerralla laitetaan muuten lisää! Menen näyttämään salin testosteroniosastolle, mistä on tytöt tehty!! Lopputulos on luultavasti tämä:



Riina kirjoitti blogissaan lihaksen aktivoinnista ja tästä aiheesta tuli eilen keskusteltua ystäväni kanssa, joka pohti sitä, miksi toiset esimerkiksi prässäävät pienemmillä painoilla, vaikka näyttäisi ulkoisesti siltä, että edellytyksiä suurempiin treenikuormiin olisi. Treenissä on toki tärkeää saada lihakselle ylikuormitusta, mutta isoilla painoilla vääntäminen on täysin turhaa, jos on hakusessa mitä treenataan, miten ja miksi treenataan. Jos ei ole ymmärrystä siitä, mitkä lihakset liikkeessä kuormittuvat, eikä kykyä hahmottaa lihasryhmää, menee treenistä harakoille aika suuri osa. Tärkeintä on keskittyä lihaksen aktivoimiseen ja tuntumaan. Ja tähän keskittyminen on mahdottomuus, jos tekniikka falskaa.

Hyvä esimerkki usein väärin tehdystä liikkeestä on maastaveto. Erityisesti suorinjaloin maastaveto on vakiintunut monien pyöreämpää pakaraa ja muodokkaampaa takareittä havittelevien naisten treeniohjelmaan. Monesti tekniikassa mättää se, että lapatuki on puutteellinen ja tanko roikkuu käsien ja selän varassa ilmassa. Syviä lihaksia ei aktivoida ja vatsa pullistuu ulos. Tanko lasketaan tässä asennossa alas, selällä riuhdotaan kuorma ylös, selkä pyöristyy liikkeen lopussa ja pakara on koko liikkeen ajan passiivinen. Monet kommentoivatkin liikkeen tuntuvan ainoastaan selässä, koska heillä ei ole kykyä aktivoida pakaraa.

SJMV
pääsuorittajat: iso pakaralihas, hamstringit
avustaja: selän ojentajat




Suoritusohje:
Ota kapeahko haara-asento, polvissa pieni jousto.
Vedä lapaluita kevyesti yhteen ja hartioita taakse. Ajattele, että alaselässä on pieni notkoasento ja työnnä takapuolta pitkälle taakse, jolloin paino siirtyy kantapäille.
Tanko liukuu hitaasti reittä pitkin polven alapuolelle. Pidä selkä suorana.
Vedä tanko rauhallisesti ylös ojentamalla lantiota. Purista pakaroita ylhäällä yhteen ja laske hitaasti 1,2,3.


SJMV

Nyt eväiden valmistamista, kirpputorille pari säkillistä tavaraa ja treenaamaan rintaa ja hauista!
Pumpatkaa sitä pakaraa!!

Pulimummo vai fitness-atleetti?



5 kommenttia:

  1. Mun ääni vihreille biksuille!

    Hyvä kirjoitus, once again.

    Nyt ei muuta kerkii... Oot ihana :) <3

    VastaaPoista
  2. Tekniikka jutut toimii! Itsellä niin hakusessa vieläkin tuntuman saaminen monessa liikkeessä, että niistä ei voi ikinä lukea(yrittää oppia lisää).
    t.Pauliina

    VastaaPoista
  3. Taas uusi blogilöytö, jäänpä seuraamaan! :)

    Pakko kuitenkin kommentoida tuohon tuntuma-asiaan sen verran, että aina ei kannata mennä tuntuma edellä. Toki, jokainen treenaaja on yksilö ja sen faktan kanssa elellään, mutta henkilökohtainen kokemukseni on, että jos aina hinkkaisin tuntuma mielessäni, mun treenipainot olisi edelleen samat kuin vaikka seitsemän vuotta sitten. Lihas tarvitsee vaihtuvaa kuormitusta kehittyäkseen ja jotta isompia painoja voi ottaa käyttöön, välillä pitää runnoa - ja kun jumppaa isommilla painoilla rumemmin, ne pienemmät painot alkaa tuntua kevyemmiltä ja helpommilta. Toki, jos tekniikka ei alun alkaenkaan ole hallussa, mättöpainoilla ei ehkä kannata lähteä hevostelemaan. :D Tapoja kehitykseen on monia!

    Treeni-iloa ja joulun odotusta! :)

    VastaaPoista
  4. Hyvin kirjoitettu Heidi ja tervetuloa vain lukemaan! :)

    Kirjoitit aiheesta, josta minun olisi ehdottomasti pitänyt mainita. Keskityn vain suu vaahdossa vouhkaamaan lihaksen aktivoinnin merkityksestä treenissä ja lähinnä siitä näkövinkkelistä, että on mahdollisesti vasta-alkaja, jonka ei ehkä ole järkevintä miettiä ensisijaisesti kuormaa vaan tekniikkaa ja lihaksen aktivointia.

    Mutta kyllä - lihas tarvitsee todellakin ylikuormitusta! Monet jäävät hinkuttamaan pikkupikkupainoilla vuosikausiksi, vaikka romua saisi laittaa oikein urakalla!

    Treeni-iloa sinnekin ja kiitos hyvästä kommentista! Painoa tankoon. ;)

    VastaaPoista